Perjantai 5.8.2016

#Ajattelemisen aihetta

Nyt kun vielä on virtaa, niin jaksaa kirjoittaa. Ja päivittää ajatukset maailman kartalle.

Pari päivää lepoa takana ja pikkuhiljaa alamme olla valmiita kohtaamaan sen, mitä Nairobi meille haluaa tällä reissulla tarjota. Hassua huomata, miten päivä päivältä sitä itsekkin sulautuu paikalliseen mentaliteettiin ja käytäntöihin. Pole pole.

Ruoka on edelleen hyvää ja halpaa. Jopa kasvisruokaa on helppo löytää.
Suosimme lähinnä streetfoodia ja paikallisia, tavallisille tallaajille suunnattuja ruokapaikkoja. Herkullisimmat kokemukset tuntuvat löytävät juuri sellaisista mestoista, joista ulkoapäin ei ikinä arvaisi saavansa edes ruokaa.

Eilen illalla eksyimme hostellin takaisille kujille, jossa aukeni kokonainen kyläyhteisö ravintoloineen, partureineen ja baareineen. Ensimmäisenä ei ehkä itselleen olisi tullut mieleen napata illallaista metallista kyhätystä ravintolasta, jossa sorkitaan ruokia vähän sillä mikä nyt käteen sattuukaan sopimaan. Ja syömään ruokaa paikalliseen tapaan käsin. Ja ilman käsidesiä.
Mutta siihen meidän ruokailu on mennyt ja toistaiseksi on kannattanut.

Ihmisten ystävällisyys ja auttamisen halu on sydäntä lämmittävää tälläisille pohjoisen mölleille. Ja jopa Sarpan erikoisruokavalio yritetään parhaan mukaan ottaa huomioon vaikkei se ravintolan listoilla keikkuisikaan. Kerrassaan mahtavuutta.
Kyllä täällä kehtaa ja uskaltaa olla. Että terveisiä vaan äiskälle sinne kotiin, että kaikki on ookoo.

Tänään ryhdistäydyimme myös nähtävyyksien suhteen ja mikäs se olisikaan parempi keino virittäytyä Afrikan tunnelmaan, kuin kirahvit ja elefantit.

Aamun valjetessa tilasimme Uberin (ja kyllä, se tuntuu todellakin olevan turvallinen sekä edullinen liikkumismuoto) ja muutamassa minuutissa herrasmies nimeltä Peter kurvasikin hostellin eteen Toyta Corollallaan. Bonuksena tähän tehokkaaseen autoiluun, saimme myös paljon tarinoita Nairobin ja lähialuiden historiasta kuultavaksi. Kaikkia tarinoita ei edes Google olisi välttämättä osannut meille kertoa.

http://www.sheldrickwildlifetrust.org

Päivän ensimmäinen etappi oli Sheldrick Wildlife Trust, joka tarjoaa orvoiksi jääneille norsunpoikasille suojan ja kuntouttaa niitä luontoon palautettavaksi. Sisäänpääsy on noin 5€ ja tuotolla rahoitetaan norsukodin toimintaa. Ja mitä tähän nyt sitten voisi sanoa. Sydänhän siellä suli.

Ihmismäärästä huolimatta tunnelma oli jotain sanoin kuvaamattoman hienoa. Suurin osa yleisöstä koostui afrikkalaisista koululuokista, ikähaitarilta ehkä sieltä neljästä vuodesta kahdeksaan. Ja voi juku sitä naurun ja ihmetyksen määrää!

On hienoa ja mahtavaa huomata, kuinka paljon luonto ja arvot merkitsevät suurimmalle osalle afrikkalaisia. Lapsia tuodaan katsomaan eläimiä, jotta he ymmärtäisivät jokaisen elävän yksilön arvon. Ja että jokaisella on olemisen oikeus, johon kenenkään ei pitäisi kajota.
Jos orpoja vauvanorsuja silitellässä tämä viesti ei mene perille, niin ei sitten mikään.

Seuraavana määränpäänä olikin kirahvien tutkimuskeskus (Giraffe Center), jossa pääsi pussailemaan ja ruokkimaan kirahveja lähietäisyydeltä kymmenen euron sisäänpääsyn hinnalla. Onnekkaina saimme tuta kirahvin siunauksen. Eli kirahvi pärskäytti juomavetensä monen ihmisen joukosta juuri meidän päälle. (Tämä selvästi auttoi, sillä illalla malarialääkkeitä ostaessa Sarpan rasiassa olikin maksetun 12kpl lisäksi viisi ylimääräistä).

Ja vaikka täälläkin väenpaljous oli melkoinen, niin noin jumalaisen olennon näkeminen lähietäisyydeltä oli aikamoinen kokemus. Bonusta olivat taas ne pienet vaahtosammuttimet eri opinahjoistaan sekä keskusta ympäröivät tietoiskut ekologisuudesta sekä kestävän kehityksen tärkeydestä. Pisti miettimään. Ja herkistymään.

Piirrustuskilpailun sato Giraffe Centerissä

Täällä tiedonjano on kova. Kunhan olisi joku, ketä sitä tietoa siirtäisi.

Päivän faktatiedot ja opit:

– Uberilla on helppo ajella ympäriinsä
– Hökkeleistäkin saa hyvää ruokaa
– Katukioskien hedelmät ovat halvempia kuin supermarkettien
– Instagram-tili ja vlogi saatiin toimimaan. Jopa niin, että Sarppakin osaa niitä melkein käyttää
– Safareita on monen hintaisia
– Maailmassa on vielä paljon hyviä ihmisiä
– Malarialääkkeet ovat samanhintaisia kaikkialla. Eli kalliita.

”Through these lens may our eyes find a future land respected with care for all creatures and mankind.”